Juuan Lehikoiset

1600-luvulla vaihtui väestö melkein kokonaan osassa Pohjois-Karjalaa, sotien seurauksena kreikkalaiskatoliset lähtivät Vienan Karjalaan, Inkerinmaalle ja jotkut kauemmas.
Luterilaiset: savolaiset ja pohjalaiset muuttivat vähitellen tilalle. Mitään pakolla ajoa ei kaiketi tapahtunut. Taloja oli vuosia autioina ja jossain vuosikymmeniä.

Tulijoiden joukossa oli myös Lehikoisia.
Vuonna 1617 oli Lehikoisia Savossa neljä ja Juuassa yksi; Lassi Lehikoinen.
Lassi on tullut ilmeisesti Savosta Pohjois-Karjalaan etsimään itselleen asuinsijaa sillä yleisesti tiedettiin täällä olevan saatavilla ortodokseilta vapautuneita tiloja.
Tulemisen syynä saattoi olla myös verojen tai sotaväen pakoilu.

Lassi Lehikoista oli yritetty verottaa myös Kajoossa vuonna 1631. Ja seuraavan kerran merkintä hänestä löytyy Käkisalmen läänin maakirjasta jonka mukaan vuonna 1637 Juuan Kajoon kylässä asui Lass Lehikoin ja kaksi muuta miestä ilmeisesti pojat Matti ja Lassi, jotka ovat syntyneet noin 1600-1610. Puolison nimeä ei mainita sillä naisia ja tyttäriä ei laskettu, niistä ei ollut niin väliä, sillä he eivät mitään omistaneet josta syystä heitä ei verotettukaan.

Vuonna 1638 on Lassi Lehikoinen Ritoniemellä kalastajana ja kirjoista löytyy maininta hänen apajapaikastaan Kannaksenlahdella josta hän muutti Larinsaareen mistä oli v. 1630 ostanut Teppana Lariselta niityn Larinsaaren päästä. Vuonna 1640 Lehikoiset ostivat Larinsaaresta autiona olleen Peer Kosuisen talon. Suvussa kulkevan tarinan mukaan Lassi Lehikoinen oli rakentanut uuden suuren talon Larinsaareen, johon olisi ostanut valtiolta Juuan kirkon rakentamiseen varatut hirret. Nykyinen Juuan Larinsaaressa oleva Kosulan talo on rakennettu vuoden 1830 tienoilla ja on edelleen Lehikoisten hallussa. Talo on museoviraston suojelukohde.

Larinsaari on Juuan kaakkoiskulmassa sijaitseva kylä, jonka synty ajoittuu 1630-luvulle jolloin Larinsaari mainitaan maakirjassa vuonna 1639 nelitaloisena, 1644 taloja oli viisi, 1649 kuusi ja kauden lopulla kahdeksan. Näistä taloista oli varsinaisessa Larinsaaressa yksi Pentinniemen tyvessä ja toinen Telyvaaran vastapäätä lahden itärannalla. Larinsaaresta erosi myöhemmin kaksi kylää Ahmovaara ja Nunnanlahti.

Matti Lassinp. Lehikoisella oli kolme lasta Paavo, Tuomas ja Anna.
Paavosta ei ole löytynyt merkintöjä Juuasta. Tuomas kuoli nälkään suurina nälkävuosina ja hänen Mikko poikansa todetaan veronmaksuun kyvyttömäksi.

Lassi Lassinp. Lehikoisella oli oli kaksi poikaa Heikki ja Markku.
Juuan Lehikoiset voidaan jakaa tässä vaiheessa kahteen sukukuntaan Heikki Lassinpojan ja Markku Lassinpojan jälkeläisiin.
1. sukukunta Heikki Lasinp. Lehikoisen s. n. 1629 osalta sukua jatkoivat Olli Lehikoinen s. n. 1660 ja Heikki Lehikoinen s. n. 1661.
2. sukukunta Markku Lassinp. s. n. 1630 Lehikoisen osalta Heikki Lehikoinen s. 1657 ja Pentti Lehikoinen s. 1660.

Heikki Lassinp. Lehikoinen s. n. 1629 sukukunta
Sukua ovat jatkaneet Heikin pojat Olli Lehikoinen s. n. 1660 ja Heikki Lehikoinen s. n. 1661.
Suvut yhtyvät vuonna 1712 kun vuonna 1687 syntynyt Antti Ollinpoika Lehikoinen ja vuonna 1689 syntynyt Valpuri Markuntytär Lehikoinen avioituvat keskenään. Antti ja Valpuri olivat kolmannet serkut keskenään.
Siihen aikaan haettiin puoliso yleensä naapurista tai lähikyliltä. Ihan läheiset eivät kuitenkaan voineet avioitua, siitä kyllä pitivät papit varsin hyvin huolen.
Antti Ollinpoika Lehikoinen mainitaan 1726 Pielisen ympäristön veronkantokirjassa talolliseksi isä Ollin jälkeen.
Lapsia Valpuri ja Olli saivat 1717-1726 viisi Olli, Elli, Antti, Markku ja Heikki.
Joista suku on jatkunut näihin päiviin asti kaikkien muiden paitsi Markun osalta joka kuoli 20 vuotiaana eikä kerinnyt perustaa perhettä.
Heidän jälkeläisistä voidaan nimetä ensimmäiset neljä Juuan Lehikoisten sukuhaara.

1. sukuhaara Olli Antinp. Lehikoinen s. 1713 ja Anna Savolaisen s. n. 1715

2. sukuhaara Elli Antintr. Lehikoinen, s. 1717 Larinsaaressa ja Iisakki Iisakinp. Siponen s. 1716 Pielisjärvi.

3. sukuhaara Antti Antinp. Lehikoinen, s. 1719 Larinsaaressa, k. 1800 Larinsaaressa. 1. puoliso Riitta Siponen s. 1718. 2. puoliso Anna Kaisa Nevalainen s. 1755.

4. sukuhaara Heikki Antinp. Lehikoinen, s. 1726 Larinsaari 4. ja Valpuri Karppinen s. 1725

Heikki Heikinpoika Lehikoinen s. n. 1661 avioitui Kristiina Turpeisen kanssa s, 1681 he saivat neljä lasta Inkeri, Valpuri, Pentti ja Kristiina Lehikoinen. Heidän osalta sukua on tutkittu Pentin osalta ja hän on 5. sukuhaaramme kantaisä.

5. sukuhaara Pentti Heikip. Lehikoinen s. 1715 puoliso Marketta Pakarinen s. 1719

Markku Lassenp. Lehikoisen s. 1630 sukukunta
Markku Lassinpoika mainitaan Pielisjärven historiassa ja hänet löytää myös Juuan isäntäluetteloista v. 1670.
Oli kahdesti aviossa, ensimmäisestä pojat Pentti ja Heikki sekä toisesta avioliitosta syntynyt Markku Markunpoika Lehikoinen, s. noin 1667 meni naimisiin Silja Antintr. Tanskanen kanssa.
He asuivat Nunnanlahdella jossa perheeseen syntyi kaksi tytärtä Aune Lehikoinen s. 1693 ja Anna Lehikoinen s. 1693. Jälkeläisiä ei ole löytynyt.

Ensimmäisen avioliiton pojista Heikki Markunpoika Lehikoinen s. 1657 eli poikkeuksellisen vanhaksi sillä 1753 kirkonkirjaan on merkitty alleviivattuna hänen kuoliniäkseen 96 vuotta.
Heikki oli naimisissa Margareetta Tanskasen kanssa ja lapsia tiedetään heillä olleen ainakin kolme.
Joista Valpuri meni naimisiin kolmannen serkkunsa Antti Ollinpoika Lehikoisen kanssa. Heidän jälkeläiset ovat sukuhaarat 1-4. Muilla perheen lapsilla Kaisalla ja Markulla ei tiedetä olleen jälkeläisiä.

Toinen Markunpoika Pentti Lehikoinen syntyi n. 1660 Larinsaaressa.
Juuan asukasluetteloissa v. 1696 esiintyy Larinsaaressa vain yksi talokas Pentti Lehikoinen.
Hän löytyy myös v. 1726 Juuan verokantokirjasta. Verotietojen mukaan hän oli varsin varakas talollinen.
Maatalouden lisäksi Pentti kävi tervakauppaa. Tervalla oli tuntuva merkitys pohjoiskarjalaisen talonpojan taloudessa ja siellä tuotettiin melkoisia tervaeriä.
Vuonna 1685 Pentti osti vuonislahtelaiselta Olli Ahoselta 11 tynnyriä tervaa.
Tällaisen tervaerän tuottamiseen tarvitaan 62 kuutiometriä tervaspuuta sen aikaisilla menetelmillä.
Pentti oli naimisissa Riitta Siponen kanssa ja seuraavat kolme sukuhaaraa ovat heidän jälkeläisiään.

6. sukuhaara Maria Pentintr. Lehikoinen s. 1690 ja Juho Iisakinp. Väyrynen s. 1677.

7. sukuhaara Pentti Pentinp. Lehikoinen s. 1702 ja Anna Savolainen s. n. 1700.

8. sukuhaara Antti Pentinp. Lehikoinen, s. 1712 ja Kirsti Kirjavanen, s. 1715